Terveisiä työnjohdolle

Nostotöissä riittää ongelmia joista voisi valittaa. Pureudun nyt yhteen, jonka uskon menevän useimmilla ohi. Tämä liittyy tilanteisiin kun työmaalla olisi joku vähänkin erikoisempi nosto, monesti se on joku iso kone joka pitäisi siirtää paikasta A, paikaan B. Yleensä joko ns. kuukulkija, taikka kaivinkone. Ja nämä saattaa olla todella massiivisia laitteita, painaa jopa 30t. Eli, kun nostetaan jotain näin painavaa, täytyy todella tietää mitä tekee. Ja käytännössä ongelma on matemaattinen. Nostotyömatematiikkaa tarvitaan, ja kenelle sen hoitaminen työmaalla kuuluu? Kaikki täysijärkiset ihmiset toteavat tässä kohtaa, että työmaainsinööreillehän se kuuluu. Ainoat jotka eivät ole samaa mieltä tästä, ovat itse työmaainsinöörit. Ja miten se käy ilmi? Aina kun tällainen nosto tulee eteen, niin mitä tekee työmaainssi? Käy kysymässä kuskilta, että riittääkö nuo nosturin ketjut nostamaan tuon laitteen. Monelle teistä tämä varmaan vaikuttaa ihan loogiselta, että siltä kuskiltahan tuota on hyvä kysyä. Mitä se inssi menikään tarkalleen kysymään?

Nostotyömatematiikan ydin on siinä, että selvitetään kaksi lukua, ja sitten verrataan niitä toisiinsa. Toinen luvuista on WLL, eli paljonko on max. veto, joka siihen nostossa käytettävään nostoapuvälineeseen saadaan kohdistaa, ja toinen luvuista on sitten se veto joka siihen tulee muodostumaan. Sitten katsotaan ylittääkö veto WLL:n. Jos ylittää, niin kyseessä on ylikuorma ja tarvitaan vahvemmat nostoapuvalineet, jos ei, niin kiva, eikun taakka ilmaan.

Otin tähän esimerkiksi Genie kuukulkijan, mallin S-85, koska sain hommattua sen mitat. Ja tämä tarvittavien mittojen hommaaminen jo itsessään on monesti iso riesa. Sanotaan että ilmoitetaan että tällainen Genie S-85 on tulossa työmaalle huomenna, ja pitäisi etukäteen selvittää riittääkö ketjut. Looginen veto on mennä Genien sivuille, ja katsoa olisiko ne siellä. Seuraavanlainen kuva sieltä löytyy.

Okei. Kiva että painopisteen sijainti löytyy, se on se tärkein mitä näistä kuvista pitää löytyä, se kun määrää miten paino jakaantuu eri nostopisteiden välillä. Mutta, nuo mitat ilmoittaa PP:n etäisyyden akseleihin. Se on hyödyllinen tieto mikäli tarkoitus on laskea paljonko kuormaa on kunkin akselin kohdalla, jos vaikka pitää selvittää onko alusta jolle se on aiottu, riittävän kantava. Mutta me suunnittelemme nyt nostoa, joten PP:n etäisyys nostopisteisiin on se mitä tarvitsemme, X-akselia pitkin, ja näemme että etu-, ja takapään nostopisteet ovat eri korossa, joten niiden välinen korkoero tarvitaan. Tämä kaikki puuttuu. Eli et saa laskettua muodostuvia vetoja. Minä ratkaisin tämän niin että kävin Itä-Vantaan Rakennus Oy:n varikolla ottamassa mitat kyseisestä laitteesta. Mittasin akselivälin, korkoeron, nostopisteiden etäisyydet akseleihin. Ja siellä kävi ilmi että tämä kyseinen laite omaa neljä nostopistettä, joskus niissä on kolme, kaksi edessä, ja yksi takana ylhäällä. Vaikuttaa merkittävästi laskemiseen onko niitä pisteitä kolme vai neljä.

Käytännössä ratkaisisin tämän työmaalla käyttämällä nostotyölaskinsovellustani. Käyttäisin seinäelementtien nostoihin tarkoitettua laskinta. Vaikka se olettaa nostot kaksihaara nostoiksi, niin se antaisi riittävän tarkan tuloksen, koska etu-, ja takanostopisteiden välit ovat niin pienet, edessä alhaalla 900mm, ja takana ylhäällä 660 mm.

Nostolaskimeni antaisi nopeasti seuraavanlaisen tuloksen.

‍

‍

‍

Mutta teillä kun ei tätä laskinta ole luultavasti käytössä, niin se menee silloin käsin laskemiseksi. Kun joutuu laskee käsin niin on hyvä aloittaa piirtelemällä kuvia, joissa tilanteen mitat, auttaa ajattelemaan.

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

‍

Sitten kokeilin seuraavanlaisen järkeilyn kanssa saada vedot neljälle haaralle, voi olla väärin, mutta uskon että hyvin lähellä totuutta kuitenkin.

‍

‍

‍

‍

‍

Ja tässä on nyt kiusaus vain kylmästi jakaa etu-, ja takaveto kahdella, ja näin saada vedon per ketju, joka tulisi olemaan edessä 9900/2=4950kg, ja takana 8136/2=4068kg. Tässä on nyt vain se ongelma, että kun etu-, takanostopisteet ovat niin lähekkäin, emme voi olettaa vedon jakautuvan tasaisesti niiden kesken sen puolesta, ja toinen ongelma on, että nelipistenostoissa lasketaan standardin mukaisesti kolme haaraa aktiivisiksi. Joten heti kaksi ongelmaa hyppää silmille. Ja tässä on vielä lisäriesana se, että vedot ovat erisuuret edessä ja takana, joten miten jaamme sen kolmella? Ja sitten vielä otamme huomioon rakennusteollisuuden asettamat ohjeet, jotka antaa nelipistenostoille vain kaksi aktiivista ketjua mikäli ketjuissa ei ole tasauslevyjä. Ja tyypillisissä ketjuissa ei sellaista ole, niin nyt sitten pitääkin laskea niin, että edessä on yksi aktiivinen ketju jossa veto on 9900kg, ja takana yksi aktiivinen katju jossa veto on 8136kg. Ja meidän ketjut ovat ne hyvin tyypilliset 13mm LK10 ketjut, joiden WLL on 6700kg. Joten kova ylikuorma. Joten käytännössä tarvitsee hommata tasauslevylliset ketjut tähän nostoon.

No niin. Nyt kun teillä on jonkinlainen käsitys siitä miten työlästä se voi olla selvittää riittääkö ne teidän ketjut, niin miettikää mihin valoon se asettaa sen työmaainssin puoli huolimattomasti kuskille heitetyn kysymyksen "Riittääkö meidän ketjut?"

Suurin osa ihmisistä kun ei tiedä millainen sisältö siellä nosturikurssilla on, mitä teoriaan tulee, niin voin sen nopeasti kertoa. Näihin kysymyksiin annettiin vain toteamus "Kun kulma kasvaa, veto kasvaa." Sitten siellä on sellainen pikku taakka roikkumassa kahden jousivaa'an kanssa varustetuissa naruissa, ja sillä näytetään miten vaa'at osoittaa suurempaa vetoa, kun ne pistettiin isompaan kulmaan, vaikka taakan paino ei muuttunut, ja sitä me tulevat nosturikuskit sitten tuijotimme huuli pyöreänä "Kuinka voi olla?".

Tämän kysymyksen ratkaiseminen menee selkeästi korkeakoulumatematiikan puolelle. Ja monellakohan kuskilla on insinöörin paperit taskussa? Itse en ole tavannut ensimmäistäkään. Monella voi olla oppipolku päättynyt jo peruskouluun, ja eipä siitäkään mitään hyötyä olisi, jos on amis käytynä, sehän ei ole kuin päiväkoti myöhäisteineille. Vähän kuin jos paalutuksessa menee paalu poikki, niin sen paalujuntan kuskiltako te kysytte, mihin lyödään korvaava paalu/paalut? Ette tietenkään, se on insinöörien hommaa vastata siihen.

Joten, lakatkaa pakenemasta sitä nostotyömatematiikkaa, se on teidän velvollisuus hallita se, ette voi työntää sitä vastuuta kuskille. Ja jos ette hallitse sitä, niin myöntäkää se sitten suoraan, ja pyytäkää jotain suunnittelupuolen insinööriä laskemaan sen noston faktat teille, ne kuulemma tietää miten päin laskinta pidetään kädessä...

Kerran oli vastaavanlainen nosto eräällä työmaalla, sen kuukulkijan mitat oli jokseenkin samat kuin edellä käydyssä esimerkissä, ainoa ero oli että siinä oli kolme nostopistettä, neljän sijaan. Inssi ilmoitti minulle että meidän ketjut riittää kyllä nostamaan sen. Ja kun olen tuskallisen tietoinen työmaainssien laskutaidoista näissä asioissa, pyysin häntä selittämään miten hän oli ketjujen riittävyyden selvittänyt. " No siis ketjujen WLL on 6700kg, ja siinä on kolme nostopistettä, eli 3*6700=20,100kg. Eli ketjut riittää kun kone painaa 17,237kg." Kiitos herra insinööri. Kyllä huomaa että olette opiskelleet neljä vuotta korkeakoulussa. <--- Tuon sarkastisen kohdan sanoin vain mielessäni...